keskiviikko 4. huhtikuuta 2007

Koh Lanta

Heissan!

Koh Lanta on ihana!!! Merta silmankantamattomiin ja rauhallisia rantoja. Ainakin nyt hiljaisemman kauden aikaan taalla on tosi rauhallista, rentouttavaa ja hinnat hyvin sopuisia :) Taa on kylla just sita, mita viimeisilta hetkilta Thaimaassa toivottiin. Hyva juttu siis!

Matkattiin tanne lautalla, joka oli taynna hotellien sisaanheittajia. Huomaa kylla, etta nyt alko low season, ku majoitusta olis tarjolla tosi halvalla melkein missa vaan, ainakin talla saarella. Vaikka niihin sisaanheittajiin ei yleensa kannata luottaa, paatettiin kokeilla eraan herran paikkaa. Saihan siina ainakin ilmaisen kyydin lahemmas uimarantoja. Taksin saaminen saattaa olla hankalaa noilla satamapaikoilla ja etenkin halvan sellasen. Hirveeta kiskontaa useimmiten.

Diili oli siis tosi hyva meidan kannalta. Itse asiassa taa resort osoittautuikin aikamoiseksi loydoksi. Saatiin neuvoteltua itsellemme siisti tuuletinbungalow 300 bahtiin yolta (6 e kahdelta hengelta). Tosi hyva hinta, silla taalla on myos uima-allas ja paikka sijaitsee muutenkin aivan rannassa. Lisaksi henkilokunta on yhta kipakkaa naista lukuunottamatta tosi rentoa ja mukavaa! Iltaisin taalla soitellaan kitaraa ja pelaillaan lentista seka biljardia meren pauhatessa vieressa. Aivan loistava paikka!!

Eilen vuokrattiin mopo ja ajeltiin koko paiva saarta ympari. Eka pysahdyspaikka oli luola, jonne paasi oppaan kanssa kiipeilemaan pienta maksua vastaan. Luolalle paasi sademetsan poikki. Aikamoista kipuamista jo siina vaiheessa, muttei mitaan verrattuna itse kohteeseen! Huh mita paikkoja. Aivan pilkkopimeeta ja kivet paikoin hyvin markia. Osa kohdista oli valtavia kammioita ja pitkospuiden alla suuriakin pudotuksia. Lisaks piti ryomia ahtaissa koloissa. Pienin reika oli oikeesti puol metria kertaa puol metria. Ei siina muuta ku maha maahan ja kasilla eteenpain. Pari sakemannia karsi selvasti klaustrofobiasta. Huohotus ja hikoilu oli sen mukaista.. Onneks eivat kuitenkaan sen enempaa panikoineet ja selvisivat ehjina ulos.

Luolareissu oli kylla jalleen yksi tan reissun kohokohdista! Aivan mieleton kokemus! Ainoo haittapuoli oli jo mainitut saksalaiset, jotka molisivat taukoomatta ja olivat aika ilkeita oppaallekin. Aivan hirveita besserwissereita! Me ja pari ruotsalaista heppua jouduttiin vahan kiristelemaan hampaitamme.

Mopolla huristeltiin viela Lantan vanhassa kauppakaupungissa, jossa syotiin hyvin ja ihailtiin satoja vuosia vanhoja puutaloja, jotka oli rakennettu veden paalle. Ranta tosin oli aika saastainen. Just, ku oltiin lahdossa, meita tuli jututtamaan paikallinen pollari. Vitsi oli hikiset paikat, ku ei ollu ajokorttia ees mukana ja muutenkin virkavallan kanssa jutustelu hieman jannittaa. Ei voi koskaan tietaa, mita ne haluaa. Onneks oli sentaan kyparat paassa, ettei se ihan heti loytany syyta sakottaa. Aija oli kuitenkin ihan hyvantahtoisen oloinen ja sanoi haluavansa jutella, jotta englanti paranisi. Silti se kyseli koko ajan rahasta ja palkoista, mika alko vahan kiristaa ainakin meidan tunnelmaa. Livettiin paikalta, ku pollarin Nokia soi. Huh.

Illalla jouduttiin taas huokailemaan idioottiturismusten takia. Hotellin ravintolaan oli eksynyt aivan jarkyttava nirppis. Siis aivan karmee 25-v. krooninen valittaja akka. Ensin se tilas annoksen, joka ei miellyttany yhtaan. Piti vaihtaa. Sitten se sai tilalle just haluamansa ruuan, mutta kappas vaan maku ei ollu ihan kohdallaan. Lopulta tosi kyrpiintyneet tarjoilijat karrasivat naiselle patongin. Nyrpistellen se poisti valista jotakin ja soi loput. Aivan karmee tapaus!!! Etta kehtaa tulla lomalle ja juoksuttaa hyvantahtoisia ihmisia typerien paahanpistojensa takia. Ei vitsi, etta havetti. Ja Eevalle tuli sellanen olo, ettei todellakaan halua takasin asiakaspalvelutyohon kesalla. Ei noita yksinkertaisesti kesta kukaan. Pysyisivat kotonaan nurisemassa, urpot. Pitais varmaan vahan kurittaa, jotta oppisivat.

Jepulis. Nyt on taas kirjoitettu aika paljon, joten ehka on aika lopettaa. Astutaan tasta viis askelta rannalle ja pistetaan maate :) Ollaan kuultu huhuja, etta taalla saattais olla mahdollista ratsastaa... Olis kylla siistia koputella rannalla auringonlaskun aikaan. Katsotaan, jos vaikka onnistuisi.

Alhaalla taas parit kuvat. Sen verran monta on, etta laitetaan selityksia kuvien alle.

Pitakaahan itsenne onnellisina!! Me ainakin ollaan ;]

Tan hetkinen mokki

Auringonlasku

Kartanlukuhetki kumipuumetsassa

Lyhyt huohahdus ennen luolaa

Siita vaa, sisaan vaan


Opas ja pikkunen hamis

Kyl ne puut kai kestaa :]


Tasta mahtu viela konttaamaan

Luolan asukkeja. Ylhaalla nakyy herra lepakko siivilla.

Metsikkoa

Hotellin allas

Hirveeta veivaamista, mutta eihan sielta mitaan tuu, ku tynnyri on tyhja. Helkkari :]

Oli kyl niin lahella, ettei otettu menopeliks tata jeeppia. Vahanks olis ollu hurja karry. Paadyttiin kuitenkin ymparistoystavalliseen ja noin 6 kertaa edullisempaan siniseen salamaan.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Johan oli onkaloita nuo luolat. Ei olisi minulle sopiva paikka. Kuvatkin kertovat hyvin, vaikka todellisuus oli varmaan vielä ahdistavampi. Onneksi selvisitte ehjin nahoin. Täällä odotetaan pääsiäislomaa. Käydään varmaan mökillä ja myös Kuusaalla sunnuntaina. Meillä kaikki kunnossa, paitsi minun flunssainen pääni. Mummokin köpöttelee vanhaan malliin.
T. Aten äiti

Anonyymi kirjoitti...

Kaikki hyvin. Paitsi, että äiti hukkas Tihistä jarrut. Täytyy soitella Sedulle. Aurinkoista pääsiäisen aikaa sinne tropiikkiin.
Aten isä

Eeva ja Atte kirjoitti...

EIIIII, onks Tihille kayny jotain pahaaki? Siin on sit se pakoputken joku lampopelti vahan irti. Jos sedu vois virittaa sita enemman samal kiinni, ettei se kolisis niin paljoa.

Taallakin on hiukan tauti iskeny. Atte viihtyy vessassa :] Onneks Eeval sentaa masu toimii.

Hyvaa paasiaista!

Katariina kirjoitti...

Ruotsalaisia lapsiperheitä ei kannata pelätä, ne on ihan kivoja :).