Paratiisista

Heipparallaa!

Koh Samet on todellinen paratiisi. Varsinkin, jos jaksaa kavella etelaan hiljaisille rannoille. Taalla tuntee olevansa viidakossa. Kaskaat sirittaa korvia huumaavasti ja jattigekot syo nyrkin kokoisia hyonteisia. Turisteja on tosi vahan meijan asuinalueella. Paikallisia on varmasti enemman. Ollaankin tutustuttu jo pariin paikalliseen lapseen ja aivan ihaniin bungalowin pitajiin. Taalla ihmiset on tosi ystavallisia ja vieraanvaraisia. Kaikkia tervehditaan vastaan tullessa ja saatetaan vaihtaa pari sanaa. Muutenkin viidakkoinen saari on aivan ihana unelmarantoineen. Oma ranta loytyy varmasti kaikille halukkaille. Ollaan siis tykatty tosi paljon. Ehdottomasti paras paikka tahan mennessa.

Viime kirjoituksesta onkin tapahtunut tosi paljon. Taalla kun ei naita nettiaparaatteja ole kuin kourallinen. Nekin kaukana meista ja kalliita. Tultiin siis tanne minibussilla Pattayalta. Kuski kurvaili talla kertaa suhteellisen rauhallisesti. Liekko johtunut siita, etta juuri ennen autoon nousuamme oli tapahtunut onnettomuus. Eevalle tosin etupenkkikyyti oli ajoittain liikaa :)
Taa on tosiaan melko viidakkoinen saari. Hirveen kokosia otomolliaisia vipeltaa joka paikassa.

Ekana paivana nahtiin heti joku boa. Vieressa oli jonkun jattilaishamiksen pesa ja verkkoa. Pesan suuaukosta menis kevyesti golfpallo sisaan, etta hamahakkikin on varmaan aikamoinen. Lisaks on nahty 15 cm heinasirkka, 20 cm tuhatjalkanen, rupikonnia ja tietty jattigekkoja. Naa siis normaalien kulkukoirien ja -kissojen lisaks. Eeva on hulluna kulkukoiriin. Haluis tuoda jokaisen kotiin. Naa koirat on kylla tosi ystavallisia ja hyvantuulisia. Aina hanta vaa vispaa.

Yks epamiellyttava tuttavuuskin loytyy. Meidan bungalowin katolla asuu rotta poikineen. Ensi yona se tipahtaa varmaan katon lapi. Puolet tunnelista on jo valmiina. Kipsia putoilee Aten paalle joka yo. Narskutus on helkkarin arsyttavaa. Ja tietty vikina. Muutan asumus on luksus! Tarkastettiin tullessa ehka viisi ja taa oli halvin seka ehdottomasti tyylikkain. Kuva kylpparista kertoo aika paljon!

Eka paiva kollotettiin ja kartsattiin ihoa. Tokana paivana otettii kanootti ja melottiin pari tuntia. Syotiin keksia avomerella. Terveisia aiteille ;) Eeva pelkas haita. Ne tosin pysytteli piilossa. Illalla kaytiin kattomassa auringonlaskua Sangsom-pullon kanssa. Saari on meidan kohdalta noin 150 m levea, joten aurinkoa voi seurata noususta laskuun.

Eilen oltiin veneretkella, joka osottautui tosi timantiksi. Retkea johti kaks apinamaisen ketteraa paikallista 17 v luonnonlasta, jotka kiipeili veneessa ja sen ulkopuolella tuon tuostakin. Englanti kangerteli, mutta onneks matkassa oli 2 paikallista pariskuntaa, joista yksi herrasmies toimi tulkkina. Lisaks veneessa oli yksi japski joka sekin oli ihan mukava heppu.

Veneretki alko kalastuksella. Kuten niin monta kertaa aikaisemminkin, Eeva sai kalan ja Atelta karkas ainaki 20 kg ja 20 cm vonkale. Seuraavaksi snorklattiin ja syotiin poikien kokkaamaa grilliruokaa, mm. kalastetut kalat. Lisaksi vierailtiin kilpikonnien suojelualueella. Kohokohta oli saastetty kuitenkin vikaks. Vierailtiin kalafarmilla. Verkkoaltaissa lillu ties mita jattimegamollukoita. Painavimmat oli oikeesti 100 kg luokkaa. Siis sellasii vesipetoja ei oo ennen nahty. Siella sitte puikkelehdittiin haiden valissa pikkusiloilla ilman kaiteita. Kaloja sai syottaa ja mika parasta, niihin sai koskea, jos uskalsi. Me saatiin koskettua tollaseen lahes 2 m haihin. Oli aika pelottavaa, mut on se pinta vaan tosi karhea. Aivan mahtava kokemus! Oltiin ihan allikalla lyoty. Hitsi ku olis ollu virveli mukana! Parit tonnikalat olis voinu napata ihan mielellaan :) Myos valkohai olis ollu aika kova sana!

Eilen illalla tavattiin Borje ja Eva. Ruotsalaiset mamma ja pappa, kuten paikalliset kutsuvat. Tosi mukavia ihmisia. He asuvat taalla 3 kk vuodessa. Kaikki tuntevat pariskunnan. Yks kulkukoirakin on ihan ihastunu. Se seuraa Borjea joka paikkaan. Evan mielesta vahan liikaakin. Meijan Eeva on vahan kateellinen Borjelle, joka on ominut saaren ainoan taistelukoiran itelleen. Ei oo reilua.

Tanaan ollaan kurvailtu koko paiva mopolla. Tiet on todella kehnoja ja maet jyrkkia. Onneks mopossa on ihan hyvat tehot (125 cc). Atella on jo Monkey-ajat mielessa. Eeva kavelee pahimmat paikat, joissa saa kylla ajaa ihan tosissaan. Ei varmaan itanaapuristakaan loydy nain heikkoja teita. Onneks ei sada. Sillon liikkuminen olisi mahdotonta. Ihan oikeesti! Nopeemmin mopolla kuitenkin paasee kuin kavellen.

Pakkasista puheen ollen, taalla asteita +35. Merivesi +31. Kuumuuteen alkaa jo tottua, vaikka tietty hikoilee ihan hulluna. On se bungalowin ilmastointikin ihan kiva juttu. Nyt on niin kova pissahata, etta pakko menna. Huomenna tai ylihuomenna lahetaan kohti mannerta. Mennaan varmaan Thaimaan vanhaan paakaupunkiin Ayuttayaan, missa vanhoja (1300-luvulta) raunioita ja jotain muutakin. Saa naha.

Ollaan yhteyksissa ja terveisia!!

(kuvat on hieman sekasin, sori)